Tänään vietimme kolme tuntia kuurojen yksikössä. Ensin väritimme lasten kanssa muistipelikortteja, jotka laminoimme ja teemme Annikan kanssa illalla valmiiksi, koska koululla laminointikonetta ei voinut käyttaa sähkon puuttumisen vuoksi.Loppuajan käytimme jo valmiina olleen muistipelin ja hirsipuun pelaamiseen. Lapset pitivat molemmista kovasti ja aloittivat muistipelin yhä uudelleen ja uudelleen. Muistamisen idea ei kuitenkaan ehkä täysin välittynyt heille, sillä jos joku uhkasi muistaa missä jokin kortti oli, joku sekoitti kortit uudelleen. Peli on kuitenkin toimiva opeteltaessa eri asioiden viittomakielisiä merkkejä sekä kirjoitusasua englanniksi ja swahiliksi. Itsekin huomasin, että viittomamerkit jäivät hyvin päähän, kun niitä joutui toistelemaan monta kertaa pelin kuluessa.
Jo kolme tuntia uuvutti taysin ja mietin, onko opettajan tyo todella nain rankkaa. Osittain tama johtuu varmasti kuumuudesta ja neljalla kielella kommunikoinnista, kun joutuu kayttamaan seka suomea, englantia, swahilia etta viittomakielta. Pelkkaan asioiden ilmaisemiseen kuluu rutkasti energiaa.
Kuukausimaksu kyseisella koululla on 13 000 shillinkia. Tasta opetukseen menee 10 000 ja vuokraan 3 000 shillinkia. Opettajien palkka on 150 000 shillinkia kuukaudessa eli noin 80-90 euroa. Opettajat tekevat taalla lisaksi kymmentuntista paivaa. Elinkustannuksiin nahden palkasta tuskin jaa kovin paljoa kateen, silla esimerkiksi kuukaudessa kuluva 0,55 kuutiota vetta maksaa noin 7 300 shillinkia eli noin 5 euroa. Vesi ei edes ole puhdasta ja juomakelpoista, vaikka kylla sita varmaan moni silti juo. Suomessa moinen vesimaara ei riittaisi paivaksikaan. Myos sahko on kallista ja yhden etelaafrikkalaisen omistajan omistuksessa. Nelja lamppua, radio ja pieni televisio tuottavat 54 000 shillingin sahkolaskun kuukaudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti