Mikä saa sadat suomalaiset kuluttamaan vapaa-aikansa hanketukihakemusten suunnitteluun, lipaskerääjinä olemiseen tai lahjoittamaan rahaa? Mikä saa heidät auttamaan ja toimimaan? Mitä järkeä on tehdä työtä, josta ei saa palkkaa? Nämä ovat usein esitettyjä kysymyksiä.
Tutkimusten mukaan suomalaiset käyttävät keskimäärin 18 tuntia kuussa erilaiseen vapaaehtoistyöhön. Kansainvälisessä vertailussa tämä on varsin korkea luku. Vaikka noin joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä, on aktiivisista toimijoista jatkuvaa pulaa ja järjestöt joutuvat kilpailemaan aktiiveista keskenään. Loppuun palamisen ja työuupumuksen on todettu vaivaavan myös järjestökenttää.
Tutkimusten mukaan yksi tärkeimpiä motiiveja kehitysyhteistyölle on tietoisuus etelän ja pohjoisen epätasa-arvosta ja halu vaikuttaa tämän kuilun kaventamiseen. Toisena tärkeänä syynä pidetään halua oppia, sillä yhdessä toimimalla toisista kulttuureista ja elämänmuodoista saa aivan erilaista tietoa kuin kirjoista, televisiosta tai netistä. Muiksi motiiveiksi on mainittu muun muassa sitoutuminen kristillisiin tai yleishumanistisiin arvoihin, halu tuntea itsensä hyödylliseksi ja auttaa, oman itsensä etsiminen sekä tarve kuulua ryhmään.
Se, minkä on todettu erottavan kehitysyhteistyöntekijöitä muista vapaaehtoisista, on jonkinlainen syyllisyys ja huono omatunto siitä, että on sattunut syntymään hyvinvoivaan pohjoiseen, jonka hyvinvoinnista osa on syntynyt etelää riistämällä. Itse en haluaisi nähdä syyllisyyttä liikkeellepanevana voimana. Mitään ei pitäisi tehdä vain syyllisyydestä tai huonosta omastatunnosta. Se ei ole kestävä pohja millekään toiminnalle. Eikä syyllistämisen tielle ole muutenkaan viisasta lähteä, sillä se voi saada monet ihmiset varuilleen koko kehitysyhteistyön suhteen. Parempi vaihtoehto olisi tiedostaa ilman ahdistusta ja negatiivisia tunteita, ettei kaikkialla ole kuten meillä ja haluta tehdä jotakin siksi, että myös toisella puolella maapalloa lapsilla olisi mahdollisuus käydä koulua tai juoda puhdasta vettä ja viettää.
Kehitysyhteistyötä ei voi tehdä, ellei sydän ole mukana - ei ainakaan kovin pitkään.
Mukavaa kansainvälistä vapaaehtoistoiminnan päivää kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti