Mitä vaaditaan onnistuneelta kehitysyhteistyöltä?
Kehitysyhteistyön vaikuttavuus on pitkälti kiinni tavasta, jolla sitä tehdään. Kehitysyhteistyö on paljon muutakin kuin pelkkää rahan siirtämistä paikasta A paikkaan B, rikkailta mailta köyhille maille. Aiemmin kehitysyhteistyötä kutsuttiin kehitysavuksi. Työ kehitysmaiden aseman parantamiseksi nähtiin pikemminkin avustusten lähettämisenä kuin tasavertaisena yhteistyönä. Nyt paino on nimenomaan sanalla yhteistyö. Kehitys halutaan nähdä ihmisten ja yhteisöjen kasvavana tietoisuutena ja kykynä huolehtia itse itsestään. Kehitysyhteistyö on sitä käytännön työtä, joka tähtää kehitysmaiden aseman kohentamiseen. Onnistuneessa kumppanuudessa molemmat osapuolet panostavat yhteistyöhön ja saavat siitä jotain. Myös kehitys sanan käyttöä voidaan kritisoida. Kehitykseen sisältyy positiivinen arvolataus, mutta kuka viime kädessä määrittää, mitä kehitys on ja mikä on hyvää kehitystä. Puheessa on vähitellen siirrytty painottamaan oman elämän hallintaa, uudelleen rakentamista tai pyrkimystä omavaraisuuteen.
Kepan mukaan kehitysmaiden oman omistajuuden lisääminen on tärkeää. Kun köyhät maat ja ihmiset osallistuvat kehitysyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen, apu vastaa paremmin paikallisia tarpeita, tukee ihmisten omia ponnisteluita sekä sitouttaa ihmisiä mukaan. Omistajuuden periaatetta voidaan toteuttaa lopettamalla kehitysavun sitominen tavaroiden tai palveluiden ostoihin antajamaasta sekä lopettamalla poliittisten ehtojen asettaminen. Talouspoliittiset ehdot kuten yksityistämis- ja liberalisointivaatimuksia loukkaavat kehitysmaiden itsemääräämisoikeutta ja suvereniteettia. Kehitysavussa tulisi myös huomioida entistä enemmän millaista apu kussakin maassa tarvitaan sekä muiden avunantajien toimet.
Onnistunut ja tuloksellinen kehitysyhteistyö keskittyy toimiin, joita köyhien maiden ihmiset pitävät itse tärkeinä ja he myös toteuttavat hankkeet. Etenkin järjestöhankkeiden kohdalla edellytyksenä on aloitteen tuleminen kohdemaan kumppanilta. Projektityyppinen apu on vähitellen jäämässä historiaan. Ihanteellista on, jos kumppanuuden molemmat osapuolet voivat yhdessä miettiä, miten esimerkiksi maataloutta tulisi kehittää.
Kehitysyhteistyötä tehtäessä on tärkeää kiinnittää huomio köyhdyttäviin rakenteisiin, jotka usein tekevät ja pitävät kehitysmaiden ihmiset köyhinä. Erilaiset yhteiskunnalliset instituutit luovat puitteet, joissa ihmisistä tulee joko rikkaita tai köyhiä. Eriarvoisuutta lisäävät rakenteet, järjestelmät ja käytännöt tekevät ihmisistä köyhiä ja myös pitävät heidät köyhinä. Köyhyys on aktiivisen toiminnan tai toimimattomuuden tulos, johon voidaan vaikuttaa murtamalla köyhdyttäviä rakenteita sekä tukemalla ihmisiä hyvän elämän saavuttamisessa.
Kehitysmaat tarvitsevat apua päästäkseen köyhyydestä, mutta valmiiksi tuotu apu ei auta elleivät ihmiset itse sitoudu siihen mukaan. Kehitysyhteistyön perinteeseen näyttää pitkään kuuluneen paikallisten ihmisten unohtaminen ja huomion kiinnittäminen ulkomaalaisiin asiantuntijoihin päätöksiä tehtäessä. Onneksi tilanne on muuttumaan päin ja kehitysyhteistyön laatu parantunut paljon.
Kehitysyhteistyön laatu on vaihdellut laidasta laitaan. Silti näkyviä muutoksia on saatu paljon aikaiseksi. Työ ei missään nimessä ole ollut turhaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti