On ollut ihanaa kulkea vaihtelevassa maastossa kaikessa rauhassa auringosta nauttien. Osa levadoista kulkee asutuksen seassa ja ne ovat tärkeä liikenneväylä paikallisille asukkaille. Osaan taloista ei pääse edes kuin levadaa pitkin. Oikealla kuva Levada do Canicalista eli Mimosa-levadasta. Levadan varrella näkyi niin hedelmäpuita kuin toinen toistaan ihanampia kukkia. Alla banaanipuu kukassa sekä Madeiralaista maaseutua levadan varrelta.
Eilen lähdimme liikkeelle Paul da Serran ylängöltä 1290 metristä. Kuva alla. Tällä tasalla ei enää puita kasvaa, vaan kasvillisuus koostuu monimetriseksi kasvavista kanervista, jotka tosin näyttävät aika lailla puilta kumartuessaan polun ylle. Kuva oikealla. Kuljimme aluksi Levada do 25 Fontea eli 25 lähdettä. Levadan varrella oli pieniä vesiputouksia ja paikoin polku oli varsin kapea. Rinteessä ei mennyt kuin kastelukanava ja sen vieressä kapea polku, jossa juuri ja juuri mahtui kulkemaan. Alla siinsi kunnon putous rinnettä alas. Loppumatkan kuljimme Levada do Riscoa pitkin päätyen 800 metriä pitkään tunneliin, jonka toisella puolella siinsi eukalyptusmetsä. Metsää ei juurikaan meinannut erottaa sankalta sumulta, joka vallitsi tunnelin toisella puolella.
Ilma on Madeiralla uskomattoman raikasta ja puhdasta. Täällä ei ole käytännössä ollenkaan teollisuutta, mikä edesauttaa asiaa. Ilman laatu oli helppo havaita myös polun varrella olevista puista, jotka olivat valkoisenaan naavaa. Kuva alla.
Tänään olen kuluttanut päivän tutkimalla saaren pääkaupunkia Funchalia. Madeiralta ei tasaista kohtaa juurikaan löydy vaan kaikkialla on pelkkää mäkeä. Rannat ovat jyrkät ja rosoista kalliota, meri syvä heti rannan tuntumassa. Hiekkarantoja saarelta ei löydy muuta kuin yksi varta vasten rakennettu. Hiekka rannalle on tuota Marokosta laivalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti