Vuoden ensimmäinen SYL:n kehy-tapaaminen järjestettiin Helsingissä toissapäivänä. Oli mukava nähdä niin vanhoja tuttuja kuin ylioppilaskuntien uusia toimijoita sekä kuulla kuulumisia. Tapaamisten parasta antia ovatkin useimmiten uudet ideat, joita saa muiden ylioppilaskuntien toiminnasta. Monia asia olisi meillä Joensuussakin varmasti jäänyt toteuttamatta ilman yhteyksiä muiden ylioppilaskuntien toimijoihin niin SYL:n tapaamisten välityksellä kuin muutoinkin.
Tapaamisen yhteydessä osallistuimme myös Kepan, YK-liiton ja Ulkopoliittisen instituutin järjestämään globaaliteemoihin keskittyvään vaalipaneeliin. Suuria eroja ja ristiriitoja paneelissa ei eri puolueiden välille muodostunut. Keskustelua ja mielipiteitä herättivät lähinnä kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin BKT:stä sekä Nato-kysymys. Paneeliin ottivat osaa Arto välikangas (PS), Anni Sinnemäki (vihr.), Christina Gestrin (RKP), Katja Syvärinen (vas.), Paula Lehtomäki (kesk.), Jyrki Katainen (kok.), Päivi Räsänen (KD) ja Erkki Tuomioja (SDP).
Perussuomalaisten Arto Välikangas ihmetteli mitä kehitysyhteistyöllä on tähän mennessä saatu aikaan, miksi juuri 0,7 prosenttia, miksi määrärahoja pitäisi vielä nostaa, eikö rahoja tarvittaisi Suomessakin ja onko kehitysmaita oikeasti auttanut esimerkiksi se, että kuolleisuus on laskenut ja väkiluku noussut. Kipakoita vastauksia tuli muilta panelisteilta. Anni Sinnemäki hämmästeli, että olisiko parempi, jos kuolleisuus olisi korkealla. Miksi 0,7-kysymykseen Erkki Tuomioja heitti takaisin ”kun ei ole kyetty sopimaan suuremmastakaan”. Paula Lehtomäki taas totesi, että jos kehitysyhteistyössä lähdetään siitä, että rahaa annetaan ulospäin vasta kun täällä on kaikki hyvin, koskaan ei voitaisi antaa euroakaan. 0,7 prosenttia hän ei kuitenkaan suostunut lupaamaan saavutettavaksi ensi vaalikaudella. Myös kokoomuksen kanta oli varsin myönteinen. Jyrki Kataisen mukaan kyse on ensisijaisesti humaanista vastuusta. Lisäksi Suomi on sitä turvallisempi paikka elää, mitä vähemmän maailmassa on köyhyyttä.
Asiakokonaisuuden lopuksi panelisteja pyydettiin vielä äänestämään kyllä tai ei sille, ovatko he valmiita nostamaan kehitysyhteistyömäärärahoja 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Panelisteista Tuomioja ja Välikangas äänestivät ei. Tuomiojan perusteluna oli liian pitkä aikaväli, sillä tavoite pitäisi saavuttaa aikaisemmin. Välikankaan mukaan taas ei ole mitään syytä laittaa rahaa kankkulan kaivoon. Herää väistämättä kysymys, miksi tavoitetta ei ole saavutettu, kun kaikki puolueet perussuomalaisia lukuunottamatta kannattavat sitä.
Kun panelisteilta kysyttiin kahta Suomen suurinta turvallisuusuhkaa, mainitsivat lähes kaikki ilmastonmuutoksen. Tuomioja kannatti energiaveron nostamista ratkaisuksi vähentää energian kulutusta. Välikangas, Lehtomäki ja Katainen nostivat punaisen lapun merkiksi siitä, etteivät kannata energiaverotuksen nostoa. Lehtomäen mukaan on parempi, että veroa käytetään myönteisenä kannustimena kuin että tavalliselle kuluttajalle rajusti veroa nostamalla pyrittäisiin ohjaamaan kulutusta. Katainen kannatti ydinvoimaa välikauden ratkaisuna, jolla "ostetaan lisäaikaa" kestävämmälle energiantuotannolle. Kataisen jatkokommentti herätti suurta suosiota "Toisinaan politiikassa, esimerkiksi energiapolitiikassa, ruvetaan helposti rakastamaan vääriä asioita. Ikään kuin joku rakastaisi ydinvoimalaa. Kannattaa rakastaa toisia ihmisiä".
Natostakin päästiin lopulta keskustelemaan. Lehtomäki yritti tivata Kataiselta kyllä- tai ei-vastausta kokoomuksen Nato-kantaan. Selvää vastausta ei kuitenkaan tullut, sillä Kataisen mukaan Natosta olisi hyötyä Suomen turvallisuudelle, mutta jäsenyyttä ei voi hakea, ennen kuin asiasta vallitsee "kansallinen konsensus". Sinnemäki tiivisti Kataisen puheen kokoomuksen Nato-linjasta osuvasti "He ovat eri mieltä kuin muut, mutta aikovat odottaa, että muut tulevat sille kannalle, millä he ovat."
Paneeli oli varsin antoisa ja mielenkiintoinen. Toivottavasti paneeli onnistuu myös täällä Joensuussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti