Edustajistovaalien aikana on esiintynyt kommentteja siitä, tulisiko ylioppilaskunnan harjoittaa kehitysyhteistyötä. Argumentteina on esitetty, etteivät kaikki jäsenet kannata kehitysyhteistyötä. Eivät kaikki jäsenet myöskään käytä liikunta- tai kulttuurijaoston tarjoamia palveluja, käy vuosijuhlassa tai edes äänestä edarivaaleissa. Puhumattakaan, että moni teitäisi, mikä ylioppilaskunta, edustajisto tai hallitus edes on. Tämän lukukauden aikana vapaaehtoisia kehy-maksuja on jo kertynyt lähes kolme tuhatta euroa, mikä tarkoittaa, että 600 ylioppilaskunnan jäsentä on maksanut maksun. Prosentuaalisesti luku tekee yli kahdeksan. Se on jo lähellä liikuntailtapäivään osallistuvien opiskelijoiden määrää. Kuka määrittelee, mitä ylioppilaskunnan tulee tarjota, mitä taas ei. Liikuntailtapäivän järjestämistä ei kukaan ole kyseenalaistanut. Kuinka monen jäsenen tulee ilmaista tukensa toiminnalle, että sitä voidaan pitää hyväksyttynä? Kuka asettaa nämä mitta-asteikot?
Kehy-maksujen ja jaostoaktiivien perusteella kysyntää kehy-toiminnalle ylioppilaskunnan alaisuudessa löytyy. Kehy-jaostolla ei toki ole samanlaista, ylioppilaskunnan perustehtäviin kuuluvaa asemaa kuin sosiaalipoliittisella ja koulutuspoliittisella jaostolla, mutta se tarjoaa aktiviteetteja, tietoa ja kokemusta kehitysyhteistyöstä. Ylioppilaskunnan budjetista kehy-jaosto lohkaisi viime vuonna 1055 euroa eli ei puolta prosenttiakaan koko menoista.
Kehy-maksujen määrä on kasvanut tasaisesti. Lukuvuonna 2004-05 maksuja kertyi yhteensä vajaat 800 Sortavalan koulu nro kolmelle. Kohteen vaihto tansanialaiseen Leena-kouluun kasvatti seuraavana lukuvuotena maksuja 1052,80 euroon. Viime lukuvuonna maksaneita oli vajaa viisisataa ja maksuja kertyi yhteensä 2398,54 euroa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti