Viidennen ydinvoimalan rakennustyöt ovat yhä kesken ja viivästyneet alkuperäisestä suunnitelmasta. Viime aikoina on julkisuudessa kuitenkin esitetty kannanottoja kuuden voimalan rakentamisesta. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen vaatii Suomeen kuudetta ydinvoimalaa. Kuudennen ydinvoimalan rakentamista Pekkarinen perustelee Kioton sopimuksen täyttämisellä sekä kasvavalla sähkönkulutuksella. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jyri Häkämies taas perää hallitukselta ilmoitusta energiapolitiikasta vielä ennen vaaleja, jotta kansalaisilla olisi käsitys siitä, miten kohtuuhintaisen sähkön saanti voidaan turvata ja mitkä eri puolueiden kannat ovat.
Nykyinen ympäristöministeri Stefan Wallin näkee ydinvoiman lisärakentamisen tulevan ajankohtaiseksi vuonna 2012, kun Kioton ilmastosopimuksen jälkeiset velvoitteet selkiytyvät. Linja noudattelee joitakin päiviä sitten ympäristöministerinä lopettaneen Jan-Erik Enestamin kannanottoja. Juuri ennen vuoden vaihetta Enenstam otti kantaa ydinvoimakysymykseen ja piti kysymystä kuudennen ydinvoimalan ratkaisemisesta poliittisesti helpompana kuin vuoden 2002 päätöstä viidennestä ydinvoimalasta.
Myös kansainvälisillä areenoilla on otettu kantaa ydinvoimaan. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan ydinenergian käyttö lisääntyy tulevaisuudessa maailmanlaajuisesti, vaikka Euroopassa uusia hankkeita ei juuri ole vireillä. Siksi Euroopan unionin komission mukaan unionin maiden on pysyttävä mukana kehityksessä.
EU-komissio otti puoltavan kannan ydinvoimaan ensi viikolla julkaistavan energiastrategian alustavassa versiossa. Ydinenergia nähdään varteenotettavana vaihtoehtona, mikäli unionin jäsenmaat aikovat saavuttaa päästötavoitteet. Etuna nähdään ydinvoiman verrattain tasaiset ja edulliset tuotantokustannukset sekä vähäiset hiilidioksidipäästöt. Lisäksi polttoaineen saatavuus on turvattu vuosikymmeniksi eteenpäin poliittisesti vakaista maista kuten Kanadasta ja Australiasta. Kieltämättä herää kysymys, onko taustalla pelko Euroopan riippuvuudesta Venäjän energiavaroista. Vuosi sitten monet maat havahtuivat todellisuuteen, kun Moskovan ja Kiovan välinen kaasukiista vähensi kaasutoimituksia. Myös Lähi-idän epävakaa tilanne lienee omiaan lisäämään uhkakuvia.
Alustavan strategian mielenkiintoisin kohta on komission kehotus jäsenmaiden viranomaisille, jotta nämä tehostaisivat lupamenettelyitään ja poistaisivat tarpeettomia rajoituksia. Tavoitteena on taata teollisuudella tarpeen vaatiessa mahdollisuus toimia nopeasti, jos ydinvoiman lisärakentamisesta niin päätetään. Eiköhän ydinvoiman lisärakentaminen kuitenkin ole kysymys, jossa on syytä edetä maltillisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti