8.1.07

Vaatimukset kuudennesta ydinvoimalasta jatkuvat

Suomen työmarkkinajärjestöt ottivat kantaa kuudennen ydinvoimalan rakennuttamisesta tänään julkaistussa lähiajan energiapoliittisessa ohjelmassa. Ohjelmaa laatimassa oli 12 työmarkkinajärjestöä, muun muassa Elinkeinoelämän Keskusliitto, Energiateollisuus sekä useat työntekijäliitot. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK haluasi maininnan kuudennesta ydinvoimalasta seuraavan hallituksen ohjelmaan sekä rakentamisen käyntiin mahdollisimman pian. Kuudetta ydinvoimalaa puoltavat työmarkkinajärjestöjen mielestä energiantarve, päästöjen vähentäminen sekä päästökauppalaskun ja sähkön hinnan pitäminen kohtuullisena.

SAK:n apulaisjohtajan Matti Viialaisen mukaan viimeaikaiset poliittiset kannanotot niin Suomessa kuin EU:ssa puoltavat ydinvoiman lisärakentamista. Tämä lienee totta, ainakin valtioiden tasolla. Usein kansalaisten mielipiteet kuitenkin poikkeavat tästä.

Euroopan unionin alueella on havaittavissa lisääntyvää kiinnostusta ydinenergiaa kohtaan. Syynä on halu vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Keskusteluun ovat kannustaneet fossiilisten polttoaineiden kallistuminen, päästösopimukset sekä pelko, että energiantuonnissa ollaan riippuvaisia Venäjästä. Suomen lisäksi muun muassa Britanniassa, Ranskassa, Bulgariassa, Romaniassa, Tšekissä, Sveitsissä, Ruotsissa, Italiassa, Belgiassa, Liettuassa sekä Saksassa on alettu miettiä ydinvoiman elvyttämistä. Esimerkiksi Iso-Britannia ei näe muita toimivia keinoja taistella ilmastonmuutosta vastaan, kuin ydinvoiman lisääminen.

Tämä on mielenkiintoista jo siinäkin mielessä, että Euroopan unionin alueella on pitkään eletty hiljaiseloa. Ranskan Civaux:in voimalaitoksen kakkosyksikön valmistuminen vuonna 1999 oli viimeinen länsieurooppalainen ydinvoiman rakennuskohde kunnes Suomi teki myönteisen päätöksen viidennestä voimalasta vuonna 2002. Yhteisön jäsenmaista Irlanti, Luxemburg ja Tanska eivät ole koskaan rakentaneet ydinvoimaloita, Itävalta, Kreikka ja Portugali olivat luopuneet rakennusohjelmistaan ja Italia sulkenut ydinvoimalansa.

Monet maat olivat myös luopumassa ydinvoiman käytöstä. Esimerkiksi Ruotsissa järjestettiin vuonna 1980 kansanäänestys kaikkien ydinvoimaloiden sulkemisesta ja ensimmäinen reaktori Barsebäckin voimalassa suljettiin marraskuussa 1999. Myös Alankomaissa suljettiin Dodewaardin reaktori vuonna 1997, Saksassa entisen Itä-Saksan alueella sijaitsevat Greifswaldin ja Stendalin ydinvoimalat on suljettu. Lykkäyksestä uusien voimaloiden rakentamiseen ovat päättäneet Iso-Britannia vuonna 1995, Espanjassa päätös lykkäyksestä tehtiin vuonna 1991 koskien myös jo olemassa olevia viittä ydinvoimalaa, Belgiassa eduskunta on päättänyt olemassa olevien voimaloiden sulkemisesta vuoteen 2040 mennessä.

Vaikka valtioiden ja unioni tasolla kiinnostus ydinvoiman lisäämiseen onkin kasvanut, ei kannatus näy kansalaisten keskuudessa. EU:n komission marraskuussa 2005 teettämän mielipidekyselyn mukaan vain 12 prosenttia näki, että hallitusten tulisi keskittyä ydinvoimaan taatakseen riippumattomuuden tuontienergiasta. Tutkimusta varten haastateltiin lähes 300 000:ta kansalaista kaikista 25:stä unionin jäsenmaasta. Vastauksissa eivät näy Venäjän ja Ukrainan välisen kaasukiistan vaikutukset. Tulokset vaihtelivat suuresti jäsenmaiden kesken. Suurinta ydinvoiman kannatus oli Ruotsissa (32 prosenttia) ja Suomessa (27 prosenttia). Mielenkiintoista on kuitenkin, että ydinenergiasta erittäin riippuvaisessa Ranskassa vain kahdeksan prosenttia kansalaisista halusi maansa panostavan ydinvoimaan.

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Hei,

ihan mielenkiintoisia lukuja. Heräsin vaan miettimään, että mitä mieltä itse olet ydinvoiman rakentamisesta?

Niina Salmi kirjoitti...

Vastustan ydinvoiman lisärakentamista ja muutenkin ydinvoiman käyttöä. Ydinvoimaa pidetään usein varsin puhtaana energiamuotona ja sitä se on, jos mietitään pelkkiä päästöjä ilmakehään. Se ei kuitenkaan ole mikään puhdas vaihtoehto, kun mietitään esimerkiksi uraanin louhintaa ja kuljettamista sekä ydinjätteen loppusijoittamista. Louhinnasta jää jäljelle rikastusjätettä sekä sivukiveä, jotka sisältävät säteilyä ja kemiallisesti myrkyllisiä raskasmetalleja. Säteilyn on muutenkin todettu lisääntyvän louhosalueilla. Lisäksi riskinä on pohjaveden pilaantuminen sekä sienien, marjojen yms. käyttökelvottomuus. Aina on myös olemassa mahdolisuus ydinonnettomuuteen, vaikka nykyiset voimalat ovatkin varsin turvallisia. Olisi myöskin ristiriitaista vastustaa uraanilouhosten perustamista Pohjois-Karjalaan (tai muuallekkaan Suomeen), jos kannattaisi ydinvoimaa :)