Tänään järjestettiin tiedotustilaisuusrakennusten energiatehokkuudesta valtioneuvoston linnassa. Paikalla oli toistakymmentä toimittajaa pääasiassa rakennus- ja kiinteistöalan lehdistä, mutta myös STT:ltä ja Helsingin Sanomista. Tiedotustilaisuudessa puhuivat asuntoministeri Jan Vapaavuori ja rakentamisen kehittämisjohtaja Helena Säteri.
Ympäristöministeriön tänään antama asetus rakennusten energiatodistuksesta helpottaa asunnon ostajia ja vuokraajia. Todistus kertoo yhdellä silmäyksellä, millainen energiankulutus esimerkiksi eri asunto-osakeyhtiöissä on. Vapaavuoren mukaan energiatodistus auttaa kotitalouksia vertailemaan samantyyppisten rakennusten energiankulutusta ja ohjaa mahdollisimman energiapiheihin valintoihin.
Uudisrakennusten kohdalla asetus tulee voimaan ensi vuoden alusta. Jo olemassa oleviin rakennuksiin energiatodistus ei tule pakolliseksi muutoin kuin myynti- tai vuokraustilanteissa. Olemassa olevien rakennusten myynnin ja vuokrauksen kohdalla asetus astuu voimaan vuotta myöhemmin. Energiatodistusta ei kuitenkaan vaadita omakotitaloista ja alle kuuden asunnon rakennuksista, sillä pienten asuntojen energiankulutus kertoo enemmän ihmisistä, jotka talossa asuvat, kuin rakennuksen energiatehokkuudesta. Energiatehokkuuteen päästään muun muassa tiiviillä ikkunoilla ja vuorauksilla.
Lisää aiheesta löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/energiatodistus
Saa nähdä, mitä aiheesta kirjoitetaan. On varsin mielenkiintoista nähdä tämä puoli uutisten synnystä ja seurata, mitä toimittajat pitävät tärkeänä ja mihin he tarttuvat.
Viime viikolla olin seuraamassa tiedotustilaisuutta Venäjä-Saksa maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin etenemisestä. Pääpainona oli asiantuntijoiden yhteisymmärryksen löytymisestä Itämeren maakaasuputken ympäristöarvioinnin tutkimusmenetelmistä. Kyseessä oli siis positiivinen uutinen, ei aina negatiivissävytteinen ympäristön tuhosta tai saastumisesta kertova uutinen.
Kaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten kannalta kriittisimmät vaiheet liittyvät sen rakentamiseen. Siksi juuri rakentamisen aikaisten ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä erityisen huolellisesti. Suomenlahti on pohjanmuodoltaan hyvin vaihteleva, mistä syystä eri linjausvaihtoehtojen ympäristövaikutukset voivat olla keskenään aivan erilaisia. Tutkittavaa linjaa on nyt laajennettu ekologisesti kestävien ratkaisujen löytämiseksi ja huolta aiheuttaneista ruoppaussuunnitelmista on luovuttu.
Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta (16.6.) painottaen Nord Stream –yhtiön aikeita luopua meren pohjan ruoppaamisesta ja räjäytyksistä. Ruoppaus olisi pöllyttänyt Itämeren pohjan sedimenttejä ja sinne kerääntyneitä ympäristömyrkkyjä. Lisäksi kerrotaan, että Venäjältä Saksaan kulkevan maakaasuputken linjausta mietitään uudelleen. Muita tiedotustilaisuuteen pohjaavia uutisia en ole vielä onnistunut näkemään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti