"Äitini oli kaunis ja kiltti. Ennen nukkumaanmenoa hänellä oli tapana silittää käsiäni ja laulaa minulle. Muistan sävelmät vieläkin hyvin. Joskus unelmoin äidistäni. Kävelemme yhdessä kaivolle hakemaan vettä. Hän sanoo: "Et kuole David, vaan elät ja kasvat vahvaksi mieheksi." En usko sitä, sillä olen sairas. En tule näkemään yhdeksättä syntymäpäivää, koska veljelläni ei ole rahaa lääkkeisiin."
Näin kertoi kenialainen, kahdeksanvuotias David.
Maailma on täynnä tarinoita ja kohtaloita. Toiset niistä saavat hymyn huulille, toiset kyyneleet silmiin. World Visionin "Mummi, täti, futisjengi... Aidsin rikkomat ja rakentamat kodit" -valokuvanäyttely oli kaikin puolin koskettava. Se näytti aidsin lasten silmin. Kertoi, miten aids hajottaa perheet, tuo tullessaan epävarmuutta ja surua, vie pohjan perheiden toimeentulolta lopettaen monesti lasten koulunkäynnin sekä laittaa lapset aikuistumaan aivan liian varhain.
"Isän kuolemasta lähtien meillä on ollut vaikeaa. Useimmiten menemme nukkumaan nälkäisinä. Meillä ei ole rahaa uusiin vaatteisiin tai lääkkeisiin. Kävisin mielelläni koulua, mutta en voi.Minun on huolehdittava äidistä, joka on hyvin heikko ja tarvitsee apua. Veljeni ja siskoni työskentelevät pelloilla. En muista, milloin viimeksi leikin ystävieni kanssa tai luin kirjaa. Elämäni on hyvin surullista, toivon sen muuttuvan paremmaksi jonain päivänä."
Maureen (10) KeniaSurullisten tarinoiden seassa on myös onnellisia ihmiskohtaloita. Lapsia, joilla on kaikki hyvin orpokodissa tai lapsia, jotka ovat löytäneet uuden "perheen" jalkapallojoukkueesta.
Kymmenvuotias Meti Etiopista kertoo: "Asumme tätimme luona. Hän on paras ystäväni. Voin puhua hänelle kaikesta: koulusta, pojista, unelmista. Hän on luvannut, ettei koskaan jätä meitä yksin. "
Aids koskettaa miljoonia ihmisiä maailmassa. Suurin ongelma se on kuitenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Joka 13 sekunti joku ihminen saa hivin ja joka 15 sekunti joku kuolee aidsiin. Tilannetta voi seurata aids kellosta. www.unfpa.org/aids_clock/index.html.
Valokuvanäyttelyn lisäksi kehy-viikolla oli Reilun kaupan suklaan ja banaanin maistatusta, tietokilpailu sekä työpajoja, joissa oli mahdollisuus neuloa tilkku tai pelata afrikkalaista lautapeliä sekä etnobic-tunti. Tilkuista kootaan peitto, joka lähetetään maailmalle apua tarvitseville Vaaka ry:n kautta.